Tuoksusaippuan valmistus

Palam Rural Centre, Intia

Vuonna 1978 perustettu Palamin maalaisyhteisö sijaitsee Veerapandin kylässä Tirupurin kaupungin lähistöllä Etelä-Intiassa. Tamilin kielen sana Palam tarkoittaa siltaa, ja nimi kuvaa yhteisöä siltana kansanryhmien välillä. Se on myös lyhenne sanoista Peoples' Association for Leather and Allied Manufacture (“nahkatyöläisten yhdistys”).

Kastisorto on Intiassa periaatteessa lakkautettu perustuslailla jo vuonna 1950. Käytännössä kastijako on edelleen voimissaan. Huonoimmassa asemassa ovat neljän pääkastin, varnan, ulkopuolelle jäävät kastittomat dalitit sekä maan alkuperäisväestö, heimokansalaiset eli adivasit. Sekä varnoihin kuuluvat että niihin kuulumattomat on lisäksi jaettu lukemattomiin työperäisiin alakasteihin, jateihin. Pohjimmaisena kastijärjestelmässä ovat jätteidenkerääjät ja nahkatyöläiset. Palamin jäsenet ovat madhareita, nahkatyöntekijöitä.

Palam on rakentanut ja lahjoittanut talot kodeiksi jäsenilleen. Puhtaan veden saanti on turvattu ja terveydenhuolto on ilmaista. Korottomat pienlainat kuuluvat etuihin. Lasten koulutus on yhteisön tärkein tavoite sen pyrkiessä katkaisemaan sukupolvesta toiseen jatkuneen syrjinnän. Palam tarjoaa omassa peruskoulussaan hyvät lähtökohdat lapsilleen. Koulun jälkeen nuoria rohkaistaan taipumuksiensa mukaisiin jatko-opintoihin, ja Palam kantaa niiden kustannukset. Yhteisön lapsista on tullut mm. opettajia, sairaanhoitajia ja insinöörejä.

Tulonsa Palam saa käsityötuotannosta. Nahkatyötä tärkeämmäksi ovat nousseet puhtaista kasviöljyistä käsintehdyt tuoksusaippuat, jotka tehdään yhteistyössä lähiseudulla toimivan Gandhi Seva Sangamin (GSS) kanssa. GSS:n toiminnan ydin on vanhainkodin, orpokodin ja 1500 oppilaan koulun ylläpito.

GSS:ssä saippuamassa keitetään muuripadassa neempuu-, mohuapuu-, kookospalmu-, öljypalmu-, maroti- ja riisikuituöljyistä. Eri saippualaaduissa käytetään erilaisia öljysekoituksia, jotka lämmitetään muuripadassa 70-80 asteeseen samalla hämmentäen. Seokseen lisätään jatkuvasti sekoittaen lipeää ja suolaa, jotta kasvirasva erottuu massasta. Sen jälkeen seoksen annetaan jäähtyä puolikiinteäksi massaksi. Pohja- ja pintakerros poistetaan, keskimmäinen kerros on puhdasta saippuaa ja se laitetaan jäähdytysmuotteihin kiinteytymään.

Gandhi Seva Sangamista raakasaippua kuljetetaan Palamin saippuapajaan. Tässä vaiheessa massassa on viidesosa kosteutta, joten se on jauhettava lastuiksi ja kuivattava varjossa. Sen jälkeen saippualastuihin sekoitetaan huolellisesti aitoja kasveista tislattuja tuoksuöljyjä. Tuoksuöljyt tulevat mm Bhavani Singh´s Perfumery’stä Yearcaudin vuoriseudulta. Siellä öljyihin tarvittavia kasveja keräävät alueen alkuperäisasukkaat, adivasit. Seuraavaksi massa puristetaan ja leikataan halutun muotoisiksi paloiksi ja niihin upotetaan asiakkaan haluama teksti tai logo ja saippuoiden annetaan kuivua 2-3 päivää. Valmis saippua on miedosti emäksinen, pH 8. Lopuksi saippuat pakataan vahapaperiin sekä käsintehdystä kartongista valmistettuun myyntipakkaukseen.

Jesudoss – suutarimestari ja saippuantekijä

Vuonna 1958 syntyneen Jesudossin lähtökohdat eivät olleet parhaat mahdolliset. Hän syntyi madhariksi, kastijärjestelmän hylkimäksi nahkatyöläiseksi. Koulu jäi kesken ja luku- ja kirjoitustaito oppimatta kun työhön piti ryhtyä kymmenen vanhana. Palamiin Jesudoss tuli mukaan sen perustamisesta pitäen vuonna 1978, ja se muutti hänen elämänsä suuntaa. Nykyisin Jesudoss on yksi Palamin taitavimmista suutarimestareista. Nahkatöiden kysyntä on kuitenkin laskussa, ja ison osan vuotta hän työskentelee saippuan valmistuksessa. Palkka on ostovoimaltaan hyvä, 480 rs päivässä, ja yhteisön tuotosta jaetaan työntekijöille jouluisin bonus, joka on viime vuosina ollut 48 prosenttia vuosipalkan päälle. Hän pääsee eläkkeelle 58-vuotiaana ja saa silloin erorahana noin 500 000 rs (n 8300 euroa) suuruisen kertasuorituksen eläkekassasta ja sen jälkeen kuukausittaisen eläkkeen. Erorahalla pystyisi ostamaan talon tai kaksikin, mutta Jesudoss on jo asunnon omistaja. Palamilta saadussa kotitalossa asuu enää Jesudoss vaimonsa kanssa, nuorin tytär sekä Jesudossin iäkäs äiti. Kolme vanhinta tytärtä ovat jo perustaneet omat perheensä.

Antti Markkanen

Artikkeli julkaistu Maailmankauppalehdessä 1/2011

Kuvat: Kati Hjerp, Tuija Saloranta ja Palam