Reilun kaupan takuujärjestelmät

Reilu kauppa ei ole kehitysyhteistyötä, mutta sillä saavutetaan samoja asioita, joihin kehitysyhteistyötoimijat tähtäävät koulutus-, terveys-, ja toimeentulohankkeissaan. Reilussa kaupassa toiminnan ja kehityspyrkimysten rahoitus ei tule kehitysapuna vaan paikallisten ihmisten omasta elinkeinotoiminnasta. Reilun kaupan takuujärjestelmissä on tarkoin määritetyt kriteerit ja uskottava valvonta. Alla olevien reilun kaupan merkkien mukaiset tuotteet on hyväksytty myytäviksi suomalaisissa maailmankaupoissa niiden sertifioinnin ja valvonnan laadun perusteella.

Maailmankauppojen liitto ry: Suomen maailmankauppojen liiton jäsenet tunnistat tästä merkistä. Maailmankauppojen liitto on vuonna 1985 perustettu kehitysmaa- ja maailmankauppayhdistysten yhteistyöelin. Se on kansainvälisen WFTO:n jäsen.
World Fair Trade Organization:  Kansainvälinen reilun kaupan yhteistyöjärjestö, jonka jäseninä on sekä globaalin etelän tuottaja- ja vientiyhteisöjä, että länsimaissa toimivia reilun kaupan yhdistyksiä ja yrityksiä. Kaikki WFTO:n kauppaa käyvät jäsenet kuuluvat saman valvontamenettelyn piiriin ja ne ovat reiluun kauppaan sataprosenttisesti sitoutuneita. Osa jäsenistä käyttää tuotteissaan oheista WFTO:n logoa, osa omia logojaan, kuten Gepa Fair+, EZA, DWP Welt Partner, Fair+Bio.

Maailmankaupoissa myytävät kehitysmaatuotteet tulevat WFTO:n jäsenistöltä ja/tai niillä on joku seuraavista sertifioinneista:

Ecocert Fair Trade

Luomu- ja reilun kaupan merkki kehitysmaiden ja OECD maiden tuotteille.

Fair for Life

Luomu-ja reilun kaupan merkki kehitysmaiden tuotteille. OECD-maiden tuotteille on erillinen For Life –merkki.

Fairtrade International (FLO)

Tunnetuin ja suurin kehitysmaiden reilun kaupan tuotteiden sertifioija, jonka kriteereitä useimmat muut pitävät omina minimitasoinaan.

Naturland Fair

Luomu- ja reilun kaupan merkki kehitysmaiden ja OECD maiden tuotteille.

Small Producers’ Symbol (SPP)

Pienviljelijöiden oma reilun kaupan merkki. Syntyi vastauksena reilun kaupan laajentamiselle koskemaan suurtilojen tuotteita. Pyrkii saamaan takaisin pienviljelijöiden markkinointiedun, mikä oli alun perin reilun kaupan tavoitteena.

Merkkiviidakon perusteellisempaan tutustumiseen käyvät esimerkiksi belgialainen Befair-sivusto tai International Guide to Fair Trade Labels -opas.

Reilun kaupan tultua tunnetummaksi on Suomenkin markkinoille ilmestynyt kasvava joukko yrityksiä, jotka markkinoivat tuotteitaan eettisinä tai reiluina välittämättä siitä, määritteleekö reiluuden ja valvooko toimintaa jokin ulkopuolinen riippumaton taho vai yritys itse omien näkemystensä ja taloudellisten intressiensä mukaan.

Facebook